Eläinten hyvinvointikeskus/ Finnish centre for animal welfare

Virkaeläinlääkärit tekivät vuonna 2008 noin 3300 epäilyyn perustuvaa eläinsuojelutarkastusta. Näistä 41 prosentissa todettiin eläinten hyvinvointisäädösten laiminlyöntejä. Tulokset ovat lähes identtisiä vuoden 2007 tulosten kanssa.

Official veterinarians conducted 3300 animal welfare inspections due to suspected violations in 2008. Neglect of animal welfare regulations was found in 41% of the cases. The results of animal welfare inspections were almost identical with the results of 2007. Read more

Tarkastuksista hieman yli puolet kohdistui tuotantoeläimiin ja loput lemmikkieläimiin. Tarkastetuista tuotantoeläinkohteista 52 prosentille ja lemmikkieläinkohteista 30 prosentille annettiin määräys korjata eläinten olosuhteet määräajassa lain edellyttämälle vähimmäistasolle.

Vakavien laiminlyöntien kohteena oli useimmiten lemmikkieläin. Kaikenkaikkiaan vakavia laiminlyöntejä oli vajaassa 4 prosentissa epäilyn perusteella suoritetuista tuotantoeläintarkastuksista ja 15 prosentissa lemmikkieläimiin kohdistetuista tarkastuksista. Yksin pääkaupunkiseudulla paljastui viime vuonna yli 130 vakavaa laiminlyöntiä, joiden kohteena oli koiria, kissoja tai muita lemmikkejä, kuten lintuja, kaneja ja jyrsijöitä.

Vuonna 2008 raportoitiin lisäksi vajaat 300 kpl lääninhallitusten valtuuttamien eläinsuojeluvalvojien tekemää tarkastusta. Eläinsuojelutarkastuksia tekevät myös terveystarkastajat sekä poliisi, mutta vain pieni osa näiden viranomaisten yksinään tekemistä eläinsuojelutarkastuksista raportoidaan lääninhallituksiin.

Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus

Jos on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti, on eläinsuojeluviranomaisilla sekä eläinsuojeluvalvojilla oikeus tarkastukseen. Tarkastajalla on oikeus eläimen, sen pitopaikan tai kuljetusvälineen tarkastamiseen. Tarkastajalla on oikeus tarkastaa myös eläimelle tarkoitettu ruoka, juoma ja eläimen hoidossa käytetyt välineet ja laitteet.

Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain vastaisesti, tulee ottaa yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin, joilla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Lääneissä eläinten hyvinvoinnin valvonta kuuluu läänineläinlääkärin tehtäviin. Kunnissa eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Teurastamoissa lain noudattamisen valvonta kuuluu tarkastuseläinlääkäreille. Rajatarkastusasemilla lain valvonta on rajaeläinlääkärin tehtävä. Eläinkuljetuksia maanteillä valvoo poliisi.

Viranomaisten lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevät lääninhallitusten valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat. Eläinsuojeluvalvojat voivat tehdä tarkastuksia muualla paitsi kotirauhan piirissä. Kotirauhan piiriin kohdistuvassa tarkastuksessa eläinsuojeluvalvoja voi kuitenkin tarkastusoikeutensa rajoissa tarvittaessa avustaa viranomaista. Eläinsuojeluvalvoja voi tarkastuksen yhteydessä antaa eläimen omistajalle tai haltijalle neuvoja ja ohjeita, sen sijaan kieltoja ja määräyksiä voivat antaa vain viranomaiset.

Mikäli säädösten laiminlyöntejä havaitaan, annetaan eläimen omistajalle määräys korjata tilanne määräajassa. Tarvittaessa voidaan annettua päätöstä tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Eläinsuojelulain mukaan viranomaiset voivat myös tarkastuskäynnillä ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mikäli eläinsuojelulliset syyt niin vaativat.

Eläinsuojeluvalvontaa kehitetään entisestään

Epäilyn perusteella tehtävät eläinsuojelutarkastukset, otantaan perustuvat tarkastukset sekä erilaiset selvitykset muodostavat merkittävän osan eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinten hyvinvointia edistävästä toiminnasta.

Eläinten hyvinvointia edistetään tiedottamalla ja opastamalla eläinten omistajia eläinsuojelun vähimmäisvaatimuksista ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointia parantavista pito- ja toimintatavoista. Myös tänä vuonna perustettu Kansallinen eläinten hyvinvointikeskus osallistuu aktiivisesti tähän toimintaan.

Lisävirkoja valvontaan

Uudessa eläinlääkintähuoltolaissa on esitetty eläinten hyvinvoinnin ja täydentävien ehtojen valvontaan  15 uutta aluetason valvontaeläinlääkärin virkaa, jotka on tarkoitettu myös eläinsuojeluvalvonnan tukemiseen vaativissa eläinsuojelutapauksissa. Eläinlääkintähuoltopalveluiden ja viranomaisvalvonnan eriyttäminen yhdessä lisäresurssien kanssa tehostavat eläinsuojelun valvontaa ja parantavat valvonnan vaikuttavuutta.

Kehitteillä on myös käytännön eläinsuojelun valvontatyötä tukevia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat esimerkiksi virallisten eläinrekisterien tietojen hyödyntämisen valvonnassa.

Lisätietoja :

Suomen eläinsuojelulainsäädäntö

Eläinsuojeluvalvonta Suomessa

Evira: Jaostopäällikkö Taina Mikkonen, p. 020 772 4225, 040 8308404

Suomalaiset lemmikkieläimet syövät edelleen paljon kotiruokaa, mutta yhä useammin lemmikeille ostetaan valmisruokia. Pakkausmerkinnät ovat tärkeä osa lemmikkieläinten ruokien laatua ja turvallisuutta. Merkintöjen tulee olla saatavilla myös irtonaisena myytävien lemmikkieläinten ruokien yhteydessä.

Finnish pets eat still a lot of home-cooked food, however, owners are buying increasing amounts of industrial pet foods. The info in the package markings is important security for the pet food quality and pets´health. The package markings are regulated by the law, and adequate info should also be available  for the pet food solld as bulk goods.

Kauppojen hyllyillä on monipuolinen valikoima lemmikkieläinten ruokia, jotka valmistetaan pääasiassa jossakin muussa EU-maassa kuin Suomessa tai EU:n ulkopuolella. Pakkausmerkintöjä koskevat vaatimukset ovat EU-maissa samat ja ne koskevat myös EU:n ulkopuolella valmistettuja tuotteita. Merkintöjen kieli vaihtelee maan mukaan ja Suomessa pakkausmerkintöjen tulee olla suomen- ja ruotsinkielellä. Nettopaino tai -tilavuus on pakollinen merkintä, jonka avulla kuluttaja pystyy vertailemaan tuotteita ja arvioimaan rahoilleen saamaansa vastinetta. Lemmikkieläinten ruoka kuuluu rehulainsäädännön piiriin, ja siksi myös lemmikkien ruokiin liittyvä lainsäädäntö puhuu rehuista.

Oikea ruoka oikealle eläinlajille oikeaan aikaan

Pakkausmerkinnät kertovat, mille lemmikkieläinlajille ruoka on tarkoitettu ja minkä tyyppinen ruoka on kyseessä. Ruoka voi olla sellaisenaan käytettävä ja kaikki lemmikin päivittäisen ravinnontarpeen tyydyttävä täysrehu. Täydennysrehut puolestaan ovat jonkin ravintoaineen, kuten valkuaisen tai kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien suhteen muuta ruokintaa täydentäviä ruokia. Rehuaineita ovat mm. auringonkukansiemenet ja eläinperäiset makupalat, kuten paistetut siankorvat ja puruluut. Pakkauksessa on usein myös se tieto, mihin lemmikin elämänvaiheeseen ruoka on tarkoitettu. Mm. pennuille ja aikuisille on omat ruokansa, kuten myös aktiivisille ja vähän liikkuville lemmikeille. Käyttöohje on pakollinen tieto lemmikin ruoan pakkauksessa, ja se mm. kertoo ruoan annostussuosituksen.

Ei terveysvaikutteisia eläinruokia vaan erityisruokavalioita

Lemmikkieläinten ruoasta ei saa esittää väittämiä, jotka liittyvät sairauksien ehkäisyyn, hoitoon tai parantamiseen. Myöskään ei ole olemassa terveysvaikutteisia eli funktionaalisia lemmikkien ruokia eikä ravintolisiä.

Sen sijaan johonkin tiettyyn ravitsemukselliseen tarkoitukseen eli erityisruokavalioksi on tieteellisen tutkimusaineiston perusteella hyväksytty ruokia, kuten esim. erilaisten virtsakivien liuottaminen ja ylipainon vähentäminen kissoilla ja koirilla. Näiden ruokien pakkausmerkinnöissä kerrotaan ko. ravitsemuksellinen tarkoitus ja suositellaan pyytämään eläinlääkärin lausuntoa ennen käyttöä.

Kaikki lemmikkien ruokien pakkauksissa sekä mainonnassa ja markkinoinnissa esitetyt väittämät eivät kuitenkaan liity erityisruokavalioihin eikä niitä ole arvioitu tieteellisesti.

Ravintoaineet ja rehun lisäaineet

Ravintoainekoostumuksessa ilmoitetaan täysrehun sisältämien pääravintoaineiden eli valkuaisen, rasvan, kuidun ja epäorgaanisen aineksen (tuhka/hehkutusjäännös on kivennäisainetta) määrä. Kivennäisaineita sisältävän täydennysrehun pakkauksessa on ilmoitettava kalsiumin, natriumin ja fosforin määrät. Jos lemmikin ruokaan on lisätty rehun lisäaineiksi kuuluvia A- ja D-vitamiineja ja hivenaineita (mm. kupari, sinkki, seleeni), näkyvät niiden määrät ja yhdisteet niin ikään pakkauksessa. Sen sijaan  muista lisäaineista, kuten säilöntä-, aromi-, väri- ja happamuudenestoaineista, ei tarvitse ilmoittaa määrää tai nimeä, vaan pakkausmerkinnässä riittää tieto, että lemmikin ruoka sisältää EU:ssa hyväksyttyjä rehun lisäaineita. Jos kuitenkin jokin ravinto- tai valmistusaine mainitaan korostetusti pakkauksessa joko sanoin tai kuvin, tulee sen määrä aina ilmoittaa.

Ruoat on voitava jäljittää

Eränumero on pakollinen tieto lemmikin ruoan pakkausmerkinnöissä, koska ruokaan kohdistuvan laatuepäilyn tai todetun virheen vuoksi kyseinen erä on voitava jäljittää ja vetää pois myynnistä. Eränumerona voidaan käyttää jotakin numero- tai kirjainyhdistelmää, valmistus- tai pakkauspäivämäärää tai säilyvyystakuupäivämääriä.

Alkuperämaata ei ole pakollista ilmoittaa, mutta tuotteen merkinnöistä vastaavan tahon yhteystiedot ovat pakollisia. Yhteystiedot voivat olla jonkin toisen EU-maan yrityksen tietoja.

Lemmikin ruokakaan ei säily ikuisesti

Lemmikkieläinten ruoan valmistajan tai tuojan on annettava ruoalle säilyvyystakuu, joka tarkoittaa päiväystä, johon asti tuote asianmukaisesti varastoituna säilyttää ominaisuutensa. Lemmikin ruoan vähimmäissäilyvyys ilmoitetaan parasta ennen – tai käytettävä ennen – merkinnöillä. Vähimmäissäilyvyysaika voidaan ilmoittaa myös ajanjaksona valmistuspäivästä. Käytettävä ennen -merkintää käytetään mikrobiologisesti rajoitetusti säilyvälle ruoalle eikä tuotetta saa myydä tuon päivämäärän jälkeen.

Parasta ennen -päiväyksen jälkeen voi lemmikkien ruokaa myydä, jos sen käyttökelpoisuus on varmistettu. Valmistaja ei päivämäärän jälkeen enää kuitenkaan takaa esim. vitamiinien säilyvyyttä.

Mikäli lemmikkieläimille myydään elintarvikkeena vanhentuneita ruokia, joiden parasta ennen -päiväys on ohitettu, riittää elintarvikkeen tuoteseloste, kunhan käyttötarkoitus on muutettu sekä säilyvyys ja soveltuvuus eläinruokana on tarkistettu Entisiä elintarvikkeita lemmikkien ruuaksi myytäessä ne tulee merkitä selvästi, jotta kuluttaja tietää mitä ostaa. Käytettävä ennen -merkinnän umpeuduttua elintarviketta ei saa myydä lemmikkieläinten ruoaksi.

Lisätietoja valmistajalta tai markkinoijalta

Lemmikkieläinten ruokien valmistajat, tuojat ja markkinoijat vastaavat tuotteidensa laadusta ja turvallisuudesta sekä pakkausmerkinnöistä. Jos lemmikin ruoassa tai pakkausmerkinnöissä epäillään olevan jotakin ongelmaa, tulee ensisijaisesti kääntyä kaupan ja tuotteen valmistajan, tuojan tai markkinoijan puoleen. Myös Eviran rehujaostoon voi ottaa yhteyttä.

Lisää tietoa lemmikkieläinten ruokien pakkausmerkinnöistä löytyy Tuoreet kasvot, pakkausmerkinnät valokeilassa -kampanjan internetsivuilta.

Lisätietoja:

Evira: ylitarkastaja Tarja Root, p. 020 77 25221, 040 572 5397

Tuoreet kasvot, pakkausmerkinnät valokeila -kampanja, Evira

Suomen Eläinlääkäriliiton eläinten hyvinvointipalkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja sen saivat  siantuottajat Simo ja Anne Takku Punkalaitumelta. Liittoa haluaa kannustaa palkinnon myöntämisellä tuottajia, jotka huolehtivat erinomaisesti kasvattamiensa eläinten hyvinvoinnista.

A private pig farm was awarded a prize for their animal welfare friendly product system. The award was given by the Finnish veterinary society. The veterinary society aims at recognizing with this new award those producers that are taking especially good care of the welfare of their animals.

Palkitulla tuottajapariskunnalla on noin 80 emakon jalostussikala, jossa sikojen hyvinvointi oli keskeisessä asemassa jo sikalan suunnitteluvaiheessa. Sikalan rakenteet on mietitty myös isäntäväen kannalta vaivattomiksi ja muun muassa tilavat käytävät ja hyvä valaistus mahdollistavat sujuvan hoitotyön. Eläinten sairastavuus ja kuolleisuus ovat tilalla vähäisiä, minkä vuoksi myös lääkkeiden käyttö on hyvin vähäistä. Takun tilalla on myös korkean tason tautisuojaus, mikä on jalostussikalana toimittaessa välttämätöntä.

Emakoiden vapaa porsiminen ja runsas kuivikkeiden käyttö on mahdollista tuottavassakin sikalassa

Toisin kuin on yleisesti on Suomessa tapana, palkitussa sikalassa emakot porsivat ja ovat koko tiineysaikansa vapaina. Porsitusosaston karsinat ovat keskimääräistä suuremmat ja suunniteltu niin, että ne pysyvät siisteinä ja kuivina. Porsaille on helposti toteutettavilla ratkaisuilla turvattu vedottomat, kuivat ja lämpimät olosuhteet.

EU- säädösten mukaan pesänrakennusmateriaalia on järjestettävä porsituskarsinaan, mikäli siihen ei ole rakenteellista estettä. Tämä on myös Suomen säädöksenä.  Käytännössä yleensä lannanpoiston järjestäminen estää kuivikkeen käytön. Emakoilla on hormonaalisesti porsimisen yhteydessä laukeava pesänrakennustarve, jonka tyydyttymiseksi kuivikkeet ja liikkumismahdollisuus olisivat olennaisia. Mikäli emakko saa rakennettua pesää porsimisen yhteydessä, porsiminen myös nopeutuu.

On mahdollista antaa runsaasti olkia virikemateriaaliksi ja kuivikkeeksi myös tuottavassa sikalassa

Takkujen sikalassa kaikilla sioilla on myös runsaasti olkea virikemateriaalina sekä lisäksi myös kuivikkeena.

Siat viettäisivät luonnostaan suuren ajan vuorokaudestaan tonkimalla ja tutkimalla maata, sekä syömällä tongittuja löydöksiä. Sikalaolosuhteissa on sioille lain mukaan annettavaa syömäkelpoista virikemateriaalia, joka voi toimia myös kuivikkeena, mikäli sitä annetaan riittävästi.Virikkeet tyydyttävät sikojen tonkimisen tarvetta, jolloin riski yleiselle häiriökäyttäytymiselle, hännänpurennalle, pienenee. Mikäli porsailla ei ole tonkimismateriaalia pienestä pitäen, niiden fysiologiset stressihormonien vuorokausirytmit ovat epänormaaleja.

Virikemateriaalin sekä kuivikkeiden määrää, rajoittavat usein sikalan lannanpoistojärjestelmä sekä  rakolattian suuri osuus.  Kiinteät lattiat mahdollistavat sialle monin tavoin tärkeän kuivikkeiden käytön. Kiinteät lattiat lisäävät makuumukavuutta ja pienentävät ilmanlaatuongelmia, mikäli lannanpoisto-järjestelmässä tulee ongelmia.

On mahdollista rakentaa riittävän tilava ja toimiva pihatto

Palkitussa sikalassa tiineet ja tiineytettävät emakot ovat tilavassa pihatossa. Hyvin suunnitellussa ja tilavassa emakkopihatossa voidaan varmemmin tyydyttää emakon tarpeet kuin joutilashäkkejä käytettäessä.

Joutilashäkeistä ei ole säädöksiä EU-tasolla. Suomessa emakon saa laittaa neljäksi viikoksi sen edellisten porsaiden vieroituksen jälkeen joutilashäkkiin, ja tarvittaessa pidempään, ellei emakko tule tiineeksi ensi yrittämällä.Emakon tiiineysaika on vajaat 4kk.

Pihaton suunnittelussa oikeat tilaratkaisut ja rakenteet ovat kriittisiä tekijöitä. Jos pihatto on ahdas rakolattiapihatto ja ruokintahäkeissä on kiinteää lattiaa, emakot päätyvät viettämään aikaa ruokintahäkeissä, joita ei ole suunniteltu tähän tarkoitukseen.  Riittävä väistämistila ja rehusta kilpailun minimoiminen vähentävät emakkoryhmän sosiaalisia konflikteja ja mahdollistavat ryhmäkasvatuksen myös alkutiineyden keskenmenolle herkkänä aikana.

Ehdokkaita palkinnon saajaksi esittivät sikapraktiikkaa tekevät ja sikatalouteen perehtyneet eläinlääkärit eri puolilta Suomea. Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunta valmisteli lopullisen esityksen palkinnon saajaksi. Seuraava palkinto jaetaan Eläinlääkäripäivillä 2012.

Lisätietoja:

Kuuntele palkitun sikatilallisen mietteitä; YLE Tampere

Päivi Lahti, Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja, puh. 050 414 5758

Sikatilallinen Simo Takku, puh. 0400 747845.

Tanskalainen eläinoikeusjärjestö Anima julkaisi tänään videomateriaalia tanskalaisilta turkistarhoilta yhteistyössä Tanskan television ajankohtaisohjelman ja suuren tanskalaisen sanomalehden, Ekstrabladetin kanssa. Videoissa ja kuvissa näkyy  loukkaantuneita, sairastuneita ja stereotyyppisesti käyttäytyviä eläimiä. Turkistarhaajat yrittivät estää kuvamateriaalin julkaisun, mutta hävisivät oikeudessa

The Danish Anima published today secretly gained video and photos from the 34 fur farms in Danmark. The material shows several injured, sick and stereotypically behaving animals. The Danish large newspaper Ekstrablad published the news today, and the videos are shown in the Danish TV2 tonight. The fur farmers tried to prevent the publishing but failed.

Tänä iltana, 27.10., materiaali esitetään Tanskan television TV2-kanavalla ajankohtaisohjelmassa ”Operation X”. Anima kuvasi materiaalin Ekstrabladet-lehden toimittajan Miki Mistratin pyynnöstä.

Tanskan turkistarhaajat pyrkivät estämään ohjelman esittämisen oikeusteitse. Oikeuden päätös kuitenkin antoi ohjelmalle luvan julkistaa materiaalin. Turkistuottajien järjestö myös lupasi kuvaajien ilmiannosta 500 000 tanskan kruunun palkkion. Videolla eläinoikeusjärjestö Animan edustajat esiintyvät omilla kasvoillaan ja nimillään.

Turkistarhaukseen rajoituksia useassa EU maassa

Tanska kielsi kesällä kettutarhauksen, mutta siirtymäajat ovat pitkiä, enimmillään 15 vuotta. Minkkitarhaajana Tanska on edelleen maailman suurin. Viime vuonna maa tuotti maailmanmarkkinoille 14 miljoonaa minkinnahkaa. Tanskalainen sosiaalidemokraatteja edustava europarlamentaarikko Dan Jørgensen vaati eilen minkkitarhauksen kieltämistä EU:ssa.

Euroopassa tarhauksen ovat tähän mennessä kieltäneet jo Iso-Britannia, Irlanti, Itävalta, Bulgaria, Sveitsi ja Kroatia. Esimerkiksi Ruotsi on rajoittanut turkistarhausta voimakkaasti. Hollanti on kieltänyt kettujen ja chinchillojen tarhaamisen. Myöhemmin tänä vuonnan Hollannin senaatti päättää, kielletäänko minkkien tarhaus. Suomessa Animalia ajaa turkistarhauksen lopettamista.

Lisätietoja:

Tanskan Animan tiedottaja: Joh Vinding + 4561710738,  jv@anima.dk

Suomen Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. (09) 720 65 910, 050 384 5072

Materiaalikooste Ekstrabladet-lehden sivuilla

videomateriaali Animan  sivuilla

valokuvamateriaali Animan  sivuilla

Kotieläintilojen hyvinvointitukijärjestelmä ei pääse laajenemaan toivottua vauhtia, koska Suomesta ei löydy riittävästi eläinlääkäreitä tekemään terveydenhuoltosuunnitelmia ja -sopimuksia tilojen kanssa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

The Finnish Minister of Agriculture and Forestry claimed, that the country needs 200-300 vets more to do the  heard health agreements and plans for the farms. The heard health plan is needed that the farm could apply the subsidy to cover the specific animal welfare improvements. Minister also suggested, that the communal food hygiene tasks could be removed from the vets to release more resources to the heard health medicine. The University of Helsinki is educating all the vets in Finland and there are practically no vets unemployed. The number of vet students taking in per year was increased two years ago from 50 to 70 persons. Of the app 2000 vets, the one third is  working in the food hygiene field. The lack of production animal vets is  due to many problems, such as poor working conditions, extreme duty areas and duty load, and poor specialising possibilities. The newly assigned veterinary service law is hoped to give help to the problem. The Finnish government agreed to track down the number of vets needed in the future, but the work is not yet done.

Anttila arvioi, että eläinlääkäreitä kaivattaisiin 200 – 300 lisää. Vuosittain Suomessa valmistuu 70 uutta eläinlääkäriä. Hakijoita on, mutta opiskelupaikkojen määrää ei ole ehdotuksista huolimatta nostettu. Ministerin mukaan siinä säästetään väärässä paikassa.

- Eläinten hyvinvointia edistävä lainsäädäntö on kunnossa, mutta sen käyttöönottoa rajoitta selvästi se, ettei tiloille riitä eläinlääkäreitä terveydenhuoltosopimuksia tekemään ja niiden täytäntöönpanoa tarkastamaan. Tilat jäävät paitsi tuesta, Anttila harmitteli keskiviikkona pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Elintarvikevalvontaa pois eläinlääkäreiltä?

Ministeri Anttila sai lokakuun alussa eläinsuojeluliitto Animalian vuoden 2009 Anti Animalia -huomionosoituksen, koska on järjestön mukaan ministerin tehtävässä osoittanut ylenkatsetta eläinsuojelukysymyksiä kohtaan.

Anttila puolustautui tiistaina, ettei voi eläinlääkäriksi muuttua. Sen sijaan hän väläytti mahdollisuutta, että elintarvikevalvonnan tehtäviä voitaisiin järjestellä uudelleen niin, että eläinlääkäreiden työaikaa vapautuisi enemmän maatilojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Vuonna 2008 lanseerattu hyvinvointituki on saanut piiriinsä noin 4 000 kotieläintilaa. Vuonna 2007 Suomessa oli noin 21 600 kotieläintilaa.

Eläinlääkäreiden koulutustarve arvioitavana

Kun eduskunta hyväksyi uuden eläinlääkintähuoltolain viikko sitten, se edellytti että eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä mahdollinen tarve lisätä koulutettavien eläinlääkäreiden määrää arvioidaan pikaisesti. Hallitus lupasi ryhtyä toimiin arvioin tekemiseksi. Tämä arvio ei ole vielä valmistunut.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisäänottomäärää nostettiin 2007

Suomessa eläinlääkäriksi opiskellaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Sisäänotettavien määrää nostettiin kaksi vuotta sitten 50:stä 70:een henkilöön. Tiedekunta sai korvaukseksi jonkin verran lisää opettajaresursseja. Tiedekunnan uudet tilat valmistuivat Viikkiin, Helsinkiin,  vastikään ja ne on mitoitettu 70:lle opiskelijalle.

Kaikki eläinlääkäriksi valmistuvat eläinlääketieteen lisensiaatit saavat pätevyyden toimia eläinlääkärinä. Tulevaisuudessa suuntautumisvaihtoehtoja lisätään jo opiskeluaikana. Ammatillisen jatkotutkinnon eli erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa erikoistumalla pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon tai elintarviketuotannon hygieniaan. Tieteellisenä jatkotutkintona voi suorittaa eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon.

Tieteelliseen tutkimuksen tuottamaan tietoon perustuva eläinlääkärikoulutus antaa opiskelijalle eläinlääketieteen, eläinlääkintähuollon sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian tuntemukseen sekä kliinisiin taitoihin perustuvat valmiudet edistää eläinten, ihmisten ja ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.

Suomalaisia opiskelee eläinlääkäreiksi myös ulkomailla. Esimerkiksi Eestissä opiskelee jo lähes 100 suomalaista eläinlääkäriksi. Näillä ja muilla ulkomailla opiskeleilla henkilöillä on mahdollisuus laillistua Suomessa eläinlääkäriksi tiettyjen ehtojen mukaisesti. Lue lisää Eviran sivuilta.

Eläinlääkäreiden monipuolinen työnkuva

Eläinlääkäreiden työkenttä on monipuolinen: eläinlääkärit huolehtivat eläinten terveyden- ja sairaudenhoidosta, eläinsuojelusta ja tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä. He vastaavat myös elintarvikevalvontaan ja -hygieniaan ja ihmisen elinympäristön terveellisyyden valvontaan liittyvistä tehtävistä. Eläinlääkärin työ voi käsittää potilastyötä, sairaskäyntejä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä, hallinnollisia ja valvontatehtäviä sekä tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta.

Eläinlääkäreiden työttömyys on olematonta, mikä on omiaan osoittamaan, ettei millään eläinlääketieteen sektoreista ole liikaa työntekijöitä.

Kunnaneläinlääkintäjärjestelmä on pitkään taistellut eläinlääkäripulan kanssa. Ongelmia on monia, kuten kuormittava työ, työyhteisön puute, sijaisongelmat, huonot mahdollisuudet erikoistua sekä liian suuret päivystysalueet ja tiheä päivystysvelvoite. Ongelmiin toivotana ratkaisua mm. nyt hyväksytystä uudesta eläinlääkintähuoltolaista sekä kuntaliitosten yhteistyöstä.

Elintarvikehygienia ja eläinsuojelutyö – ongelmien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä

Noin kolmasosa eläinlääkäreistä työskentelee elintarvikehygienian sektorilla. Voimakkaasti kehittyvä ala turvaa elintarvikkeiden hyvän laadun ja neuvoo alalla toimivia yrityksiä. Valvonnan tehtävä on estää elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja.  Elintarvikkeiden liikkuminen maiden välillä edellyttää valvontaa ja eläinlääkäreiden monipuolinen koulutus antaa hyvät valmiudet ehkäistä eläintautien leviäminen ja varmistaa elintarvikkeiden hygieeninen laatu.

Suomi on maailman elintarviketurvallisuuden kärkimaita.

Lääneissä eläinten hyvinvoinnin valvonta kuuluu läänineläinlääkärin tehtäviin. Kunnissa eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Teurastamoissa lain noudattamisen valvonta kuuluu tarkastuseläinlääkäreille. Rajatarkastusasemilla lain valvonta on rajaeläinlääkärin tehtävä. Eläinkuljetuksia maanteillä valvoo poliisi.

Kentällä on koettu ongelmalliseksi, että kunnaneläinlääkäri sekä hoitaa potilaseläimet että tekee niiden pitopaikkoihin tarvttaessa lakisääteisiä tarkastuksia. Tähän odotetaan ratkaisua uudesta eläinläkintähuoltolaista.

Tuotantoeläintilojen terveydenhuoltotyö on osa ennaltaehkäisevaa eläinlääkintää. Eläinlääkärit neuvovat eläinten omistajia eläinten hyvinvointiin, kuten eläinten pitoon ja käsittelyyn  liittyvissä asioissa.

Hyvin usein eläinten huonon kohtelun taustalla on ihmisten oma kurja elämäntilanne tai järkkynyt elämänhallinta.

Oman haasteensa toimintaan tuovat voimassa olevan eläinsujelulain tulkinta ja soveltaminen. Eläinsuojelulain sisältö ja pykälissä käytetyt avonaiset sananmuodot mahdollistavat takaamaan eläinten hyvinvointia varsin pitkälle.  Lakia alemmat eläinsuojelusäädökset määrittävät  yksityiskohtaisemmin alimman sallitun  tason, jolla eläimiä on laillista pitää. Nämä säädökset ovat jääneet kauas uusimmasta tutkitusta tiedosta ja neuvonnallisesta tasosta.

Eläintautien torjuntayhdistys

Vastuu Suomen pitämiseksi eläintaudeista vapaana maana on siirtynyt EU-jäsenyyden myötä yhä enemmän koko alkutuotantoportaalle. Ennen EU:n vapaakauppamarkkinoille siirtymistä oli eläintautitilanne Suomessa pystytty pitämään poikkeuksellisen hyvin hallinnassa eläinlääkintäviranomaisten voimin.  Tämä EU:ta edeltäneen ajan tiukka tuontikontrolli ja lainsäädäntö ovat luoneet hyvän perustan eläintautien torjunnalle.

Eläintautivapaus on tärkeää, paitsi eettisistä ja eläinsuojelullisista syistä, myös eläinperäisten elintarvikkeiden laadun varmistamiseksi. Tätä toimintaa varten perustettiin 15-vuotisjuhliaan vastikään viettänyt Eläintautien torjuntayhdistys, ETT, jossa on jäseninä suurin osa maan meijereistä, teurastamoista ja munapakkaamoista.

Yhdistyksen jäsenet solmivat tuottajiensa kanssa sopimuksen, jossa nämä sitoutuvat noudattamaan ETT:n pelisääntöjä. Tuottajat sitoutuvat toimittamaan meijerille, teurastamolle tai munapakkaamolle vain eläimiä tai niiden tuotteita, jotka ovat peräisin Suomesta, tai jotka on maahantuotu ETT:n ohjeiden mukaan.

ETT ry ohjaa eläinten tuojia toimimaan siten, että tautiriskit hallitaan. Tuontiohjeet laaditaan siten, että tuonnin aiheuttama riski –niin tartunnallinen kuin taloudellinenkin – on tuojalle mahdollisimman pieni. Tuontieläimet, joiden tautitilannetta ei ole selvitetty, ovat tuojalle suuri taloudellinen riski: jos jokin tauti puhkeaa puolen vuoden sisällä tuonnista, tuoja vastaa eläinten mukanaan tuoman taudin aiheuttamista kustannuksista. Tuoja ei siis vastaa vain omasta karjastaan, vaan myös naapuri- tai kontaktitiloille, pahimmassa tapauksessa koko elinkeinolle aiheutuneesta vahingosta.

Pahimmillaan vakavan eläintaudin tuonti maahan voi pysäyttää Suomen eläinperäisten elintarvikkeiden vientimahdollisuudet.

Lue lisää:

Uusi eläinlääkintähuoltolaki lisää ennaltaehkäisyä

Animalia jakaa tänään pro ja anti Animaliat

Eläinsuojeluvalvonta, EVIRA

Eläintautien torjuntayhdistys, ETT

ETT ry:n 15-vuotisjuhla ja Pohjoismainen valmiusseminaari

Eläinlääkäriliitto