Eläinten hyvinvointikeskus/ Finnish centre for animal welfare

Suomen Eläinlääkäriliiton (SELL) mukaan eläinten hyvinvoinnin edistäminen vaatii lainsäädännön uudistamista, ennaltaehkäisevää työtä ja valistusta. Eläinsuojelulain uudistus on aloitettava pikaisesti ja uudistustyölle on osoitettava riittävät resurssit valtion tuottavuusohjelmasta huolimatta, vaatii SELL. Uuden lain pitää turvata eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Eläinsuojelulain lisäksi tarvitaan myös taloudellista ohjausta ja kuluttajien valintamahdollisuuksien lisäämistä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

The Finnish Veterinary Association is pushing for renewal of the animal welfare regulations  to be more equivalent to the current scientific knowledge. In addition the society calls for  preventive animal welfare work and consumer education.

Nykyiset eläinsuojelusäädökset eivät turvaa eläinten hyvinvointia

Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimukset eivät turvaa eläinten hyvinvointia eivätkä takaa eläimille kohtuullista mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Esimerkiksi äärimmilleen viety rodunjalostus on merkittävä hyvinvointiongelma usealle koirarodulle ja lainsäädännön tilavaatimukset mahdollistavat emakon pitämisen käytännössä vailla liikkumismahdollisuuksia koko ajan. Senttimetrit eivät varmista hyvinvointia, ja siksi tavoitteeksi tulee asettaa eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Eläinsuojelulain uudistuksessa tulee keskittyä eläimeen rakenteiden sijaan.

Eläinten hyvinvointitutkimuksesta on saatavilla paljon tietoa, jota tulee hyödyntää eläinsuojelulain uudistuksessa. Nykyinen lainsäädäntö on monelta osin liian tulkinnanvarainen, joten säännöksiä pitää täsmentää. Lisäksi pitää määrittää selkeästi tarkentavien säädösten ja ohjeiden antamisvaltuutukset tarkoituksenmukaisille viranomaisille.

Ennaltaehkäisyä lisää

Ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä pitää lisätä ja ihmisten tietoisuutta eläinten luontaisista käyttäytymistarpeista on parannettava. Ennaltaehkäisevää työtä ovat esimerkiksi säännölliset asiantuntijakäynnit eläinten pitopaikoissa ja eläinten omistajille suunnattu neuvonta ja valistus. Tuotantoeläinten terveydenhuoltotyön ja terveydenhuoltosopimusten yleistyminen osaltaan lisää säännöllisiä tilakäyntejä ja neuvontaa.

Etukäteistarkastusta jo suunnitteluvaiheessa

Eläintilojen rakenteet tulee tarkistaa jo suunnitteluvaiheessa eläinten hyvinvointiin perehtyneen asiantuntijan toimesta. Valmiisiin rakennuksiin on kallista tai jopa mahdotonta tehdä muutoksia. Yhteiskunnan tukea saavissa yksiköissä rakennussuunnitelmien ennalta tarkastamisen pitää olla pakollista. Nykyisen eläinsuojelulain minimivaatimusten täyttyminen ei voi olla riittävä ehto eläinten hyvinvointituen myöntämiselle maatalousyrittäjälle, vaan tukien edellytyksenä tulee olla lakia korkeampi taso eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kuluttajille tietoa valintoiden tekemiseksi

Kuluttajilla tulee olla mahdollisuus tehdä valintoja tietäen miten ne vaikuttavat eläinten hyvinvointiin. Valintojen tekeminen on mahdollista vain, jos tuotteen alkuperä ja tuotantotapa ilmoitetaan ja kuluttajaa on valistettu hyvinvoinnin mittareista ja eläinten hyvinvoinnin merkityksestä.

Suomi tulevaisuudessa eettisen eläintuotannon maa?

Suomalainen eläintuotanto voisi kilpailla eettisellä laadulla ja turvallisuudella halpojen hintojen sijaan. Eläinlääkäriliitto esittää, että juuri perustettu tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta pohtii myös keinoja, joilla markkinamekanismeilla voitaisiin vaikuttaa eläinten hyvinvoinnin paranemiseen.

Lisätietoja:

Sanna Hellström, puheenjohtaja, puh. 040 569 0759

Olli Ruoho, valtuuskunnan puheenjohtaja, puh. 040 820 1257

Ruotsalainen eläinoikeusjärjestö Djurrättsalliansen julkaisi tällä viikolla verkossa kampanjan Ett liv som gris, elämä sikana, joka sisältää salaa kuvattua materiaalia ruotsalaissikaloiden olosuhteista. Kuvissa on sairaita ja kuolleita sikoja, puremista, ahtautta ja likaisia tuotantotiloja.

For the past two years, the Animal Rights Alliance has filmed the conditions inside one hundred pig farms in Sweden. The extensive material reveals a shocking abuse of animals. The filming investigators found animals in agony, animals covered by feces, animals with deep wounds and infections, paralyzed animals, dead and sometimes rotten bodies inside the boxes. 94 of the farms – around a tenth of the total in Sweden – are now being reported to the police for breaking several laws. Read more…

Djurrättsalliansenin mukaan lähes jokaiselta tilalta löytyi selkeitä eläinsuojelurikkomuksia, ja paljastuksista seuraa poliisitutkintoja. Järjestön aktivistit olivat kahden vuoden aikana käyneet luvatta kuvaamassa noin sadalla sikatilalla, eli noin joka kymmenennessä ruotsalaissikalassa.

Ruotsin sikalalöydökset osin samanlaisia kuin Suomessa 2007

Suomalainen Oikeutta Eläimille -järjestö sanoo tukevansa ruotsalaisten aktivistien toimia. Myös Oikeutta Eläimille julkaisi kaksi vuotta sitten salaa kuvattua materiaalia noin sadalta suomalaiselta kotieläintilalta, joista 60 oli sikaloita. Ruotsin materiaali on samankaltaista kuin Suomessa, yhdistys katsoo.

Suomessa videot johtivat useisiin viranomaistarkastuksiin, joissa havaittiin 17% tiloista rikkeitä eläinsuojeulain noudatattamisessa uutisoi Evira 5.12.07.  Oikeudenkäynteihin puutteet eivät johtaneet.

Jordbruksverket: Puutteellinen hoito yleinen ongelma

Ruotsin maatalousvirasto Jordbruksverket ilmoittaa tiedotteessaan suhtautuvansa esiin tulleeseen materiaaliin vakavasti. Se tuomitsee sääntörikkomukset sekä eläimille aiheutetun kärsimyksen. Viranomainen korostaa, että vastuu lakien ja ohjeiden noudattamisesta on ensisijaisesti tuottajalla ja toiseksi elinkeinolla.

Rikkomuksista viranomaiset nostavat esiin erityisesti tilapuutteen, likausuuden, virikemateriaalin puuttumisen,  ja emakoiden emakoiden liian pitkän pitämisen joutilashäkissä.  Sairaita ja loukkaantuneita eläimiä on hoidettava, hoitoon on löydyttävä erillinen tilan ja kun hoito ei tehoa, eläin on lopetettava. Virasto on saanut käsityksen, että kuvissa näkyvän kaltainen puutteellinen hoito on yleinen ongelma alalla.

Virasto haluaa palauttaa kuluttajien luottamuksen ruotsalaiseen sianlihantuotantoon ja eläinsuojelulainsäädännön tuomaan lisäarvoon. Lähipäivinä virasto aikoo tavata lihaketjun osapuolia, asiasta kiinnostuneita järjestöjä ja valvontaviranomaisia sopiakseen yhteisistä linjauksista ongelmien ratkomiseksi. Myös viraston eläinsuojeluneuvosto käsittelee aihetta ensi viikon kokouksessaan.

Lähde: Ruokatieto

Lue lisää:

Jordbruksverket: Så ska grisar ha det!

Djurrättsalliansen: Ett liv som gris

Oikeutta Eläimille – kuvamateriaali

Ennen hevonen oli ihmisen työpari. Nykyään hevonen saattaa rinnastua harrastusvälineeseen, joka odottaa ratsastajaansa valmiiksi satuloituna. Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta ja tarpeita puitiin Eläinten hyvinvointifoorumissa Viikissä.

Foorumin monipuoliset alustukset urheilu- ja harrastehevosten pidosta ja hyvinvoinnista linkittyivät hevosten pidon eettisiin kysymyksiin. Käytännön esimerkkeihin yhdistettiin akateemisen tutkimuksen uusimpia tuloksia hevosen käyttäytymistarpeista ja hyvinvoinnista.

Hevonen on laiduntava sosiaalinen saaliseläin

Näin kiteytti hevosen tarpeet hyvinvointitieteen professori Anna Valros. Voidakseen hyvin hevosen tulee saada liikkua säännöllisesti, käyttää paljon aikaa syömiseen ja rehun pureskeluun sekä oleskella muun lauman parissa. Sosiaalisuus näkyy muun muassa siinä, että ryhmässä kasvatettuja hevosia on helpompi kouluttaa.

Jos hevonen ei voi toimia luonnollisten tarpeittensa mukaan, seurauksena on häiriökäyttäytymistä: esimerkiksi puunpurentaa tai ”kutomista” eli tarkoituksetonta huojumista puolelta toiselle.

Häiriökäyttäytyminen sopettaa hevosta vaikka häiritsee omistajaa

- Häiriökäyttäytyminen on hevosen tapa sopeutua ei-optimaalisiin oloihin, joten sen estäminen saattaa jopa pahentaa tilannetta, valaisi tutkija Karin Hemmann.

Kohti samaa heinäkasaa

Käytännön eläinlääketieteen tasolle aihetta vei Yliopistollisen eläinsairaalan erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö, joka totesi mahahaavojen yleistyneen hevosilla viime vuosikymmenten aikana. Mahahaavat ovat hyvä esimerkki monisyisestä sairaudesta, johon vaikuttavat myös hevosen pito-olosuhteet.

Talliterveydestä puhunut eläinlääkäri Liisa Harmo totesi, että hevosen hyvinvointiin vaikuttavat osaltaan niin hevosen omistaja, eläinlääkäri, tallimestari kuin vaikkapa kengittäjäkin.

- Tämänkaltaiset tilaisuudet edistävät yhteisen heinäkasan löytymistä, ettei jokainen kisko omaan suuntaansa, summasi Harmo.

Hevosmiestaito hukassa

Illan päättäneen paneelikeskustelun pääaiheeksi nousi hevosmiestaito tai oikeastaan sen puuttuminen. Ennen pikkutytöt ja -pojat pääsivät hevosten maailmaan tekemällä tallitöitä ratsu- tai ravitalleilla, mutta perinne on lähes katkennut vastuukysymysten vuoksi. Jos ainoaksi kontaktiksi hevoseen jää valmiiksi satuloidun ja suitsitun ratsun selässä istuminen kerran viikossa, ei suhdetta synny. Niinpä sitten oman hevosen kanssa ollaankin pulassa.

- Tärkeintä olisi nähdä hevonen yhteistyökumppanina, ei pelkkänä urheiluvälineenä, summasi paneeli.

Paneeliin liittyivät Hevostietokeskuksen tj Minna-Liisa Heiskanen, tallinomistaja, tunnettu kilparatsastaja Stella Hagelstam ja ravivalmentaja Ari Hartikainen.

Hyvinvointifoorumista tulossa vahva perinne

Viikissä 18.11. toista kertaa järjestetty Eläinten hyvinvointifoorumi kiinnosti laajasti: pitkälle iltaan venynyt luento veti yli 320 kuulijaa. Foorumista toivotaankin kestävää perinnettä. Eläinten hyvinvointifoorumin järjestää Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, yhteistyökumppanina toimi Vetcare Oy.

Paneeliin liittyivät Hevostietokeskuksen tj Minna-Liisa Heiskanen, tallinomistaja, tunnettu kilparatsastaja Stella Hagelstam ja ravivalmentaja Ari Hartikainen.

Lue lisää

Osa asiantuntijoiden esityksistä julkaistaan pdf-muodossa Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sivuilla

HY:n tiedearkiston uutinen: Suomenhevosen kansantaudit tutkitaan

Valtioneuvosto asetti tänään uuden tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan. Se toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna tuotantoeläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasoa, tekee maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antaa lausuntoja tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä.

Finnish government appointed today the first national advisory board for farm animal welfare. The advisory board is emphasising the welfare of production animals, and the societal values of animals. The animal welfare advisory board is working in close connection to the Finnish ministry of agriculture and forestry.

Neuvottelukunnan avulla halutaan korostaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja eläinten arvostusta yhteiskunnassa sekä lisätä eettistä keskustelua hyvinvointikysymyksistä. Neuvottelukunnalla on myös tärkeä tehtävä viranomaisten ja alan toimijoiden välisen yhteistyön lisääjänä. Lisäksi neuvottelukunta tekee muita sen toimialaan kuuluvia maa- ja metsätalousministeriön määräämiä tehtäviä.

Neuvottelukunnassa ovat edustettuina keskeisimmät tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvien tahot pellolta pöytään -periaatteella tuottajista kuluttajiin. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 15 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Lisäksi neuvottelukunta kuulee asiantuntijoina eri alojen käytännön toimijoita.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi asetettiin professori emeritus Hannu Saloniemi. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä.

Neuvottelukunnan kokoonpano

Puheenjohtaja: professori emeritus Hannu Saloniemi

Varapuheenjohtaja: toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry.

Muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä (varajäsenet suluissa):

Maataloustuotanto

kotieläinasiamies Vuokko Puurula, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. (maitoasiamies Sami Kilpeläinen  MTK ry.)

maanviljelijä Kjell-Göran Paxal, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund – SLC rf. (maanviljelijä Fredrik, SLC rf.)

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus

nuorempi tutkija Saara Kupsala Joensuun yliopisto (tutkija Birgitta Wahlberg Åbo Akademi)

Taloudellinen tutkimus

erikoistutkija Jarkko Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (professori Matti Ylätalo Helsingin yliopisto)

Tuotantoeläinten hyvinvointia koskeva tutkimus

professori Anna Valros Helsingin yliopisto (professori Jaakko Mononen Kuopion yliopisto)

Tuotantoeläinten pitoon liittyvä etiikka

professori Outi Vainio-Kivinen, Helsingin yliopisto (tutkija Kreeta Ranki Turun yliopisto)

Maa- ja metsätalousministeriö

osastopäällikkö Matti Aho  (apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen)

Elintarviketurvallisuusvirasto

pääjohtaja Jaana Husu-Kallio  (yksikön johtaja Jaana Mikkola)

Käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevä viranomainen

läänineläinlääkäri Hanna Lounela, Oulun lääninhallitus (hyvinvointieläinlääkäri Aila Rauatmaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä)

Vapaaehtoinen eläinsuojelutyö

tuotantoeläinvastaava Henri Pätsi Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, SEY. (toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö SEY)

toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, Eläinsuojeluliitto Animalia ry. (toimittaja Riikka Suominen Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry.)

Maataloustuottajille annettava neuvonta

kotieläinagronomi Sanna Nokka ProAgrian Keskusten Liitto ry. (kehityspäällikkö Juho Kyntäjä ProAgrian Keskusten Liitto ry.)

Elintarviketeollisuus

laatupäällikkö Elias Jukola LSO Foods Oy (projektieläinlääkäri Tuomas Herva Elintarviketeollisuusliitto ry.)

Vähittäiskauppa

johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry. (elintarvikeasiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry.)

Kuluttajat

ravitsemusasiantuntija Annika Marniemi Suomen Kuluttajaliitto ry. (pääsihteeri Sinikka Turunen Suomen Kuluttajaliitto ry.)

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan toimikausi alkaa 1.12.2009 ja päättyy 30.11.2012.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan asettamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan lemmikkieläinten hyvinvoinnin laiminlyönnit ovat lisääntyneet viime vuosina.

Lisätietoja

maa- ja metsätalousministeriöstä: eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb, p. (09) 160 53386, 050 555 2836

Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES) perustettiin Joensuussa 5.11.2009. Seura edistää yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä eläintutkimusta ja toimii alan valtakunnallisena yhteistyöelimenä. YKES myös edistää monitieteistä ihmisten ja eläinten välisten suhteiden tutkimusta.

The Finnish Society for Human−Animal Studies was established in Finland. The society promotes research in human−animal relations in social sciences and humanities. It is a collaboration organisation for researchers working in the field and for students interested in animal topics. The Society promotes also multidisciplinary studies on human−animal relations. Read more

Eläimiin liittyvä tutkimus on saanut Suomessa vahvan jalansijan yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisessä tutkimuksessa. Tällä tutkimusalalla tutkitaan monipuolisesti ja monitieteisesti eläinten ja ihmisten välisiä suhteita. Tieteenala on kansainvälisesti  vakiintunut (englanniksi Human-Animal Studies) ja vahvistanut suosiotaa yliopistollisena oppiaineena monissa muissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Kasvavan yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisen kiinnostuksen taustalla ovat eläinkysymysten politisoituminen sekä muutokset eläinten ja ihmisten välisissä suhteissa. Nämä muutokset tuottavat konkreettisia haasteita esimerkiksi eläinten pidolle, lainsäädännölle ja asiantuntijuudelle. Tähän uuteen tilanteeseen tarvitaan laaja-alaista tutkimusta muuttuvista eläinkäsityksistä ja eläinten asemasta kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme.

Seuran perustamisen taustalla on jo vuodesta 2004 lähtien Suomessa toiminnassa ollut yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen verkosto, joka on aktiivisesti järjestänyt kokoontumisia ja työryhmiä eri tieteidenalojen tutkimuspäivillä sekä tiedottanut alan tapahtumista ja julkaisuista sähköpostilistallaan ja Internet-sivuillaan. Alan tutkijoita on useissa suomalaisissa yliopistoissa. Yhdistysmuotoinen toiminta vakiinnuttaa verkoston asemaa ja mahdollistaa paremman yhteistyön muiden akateemisten järjestöjen, yhdistysten ja viranomaisten kanssa.

Seura toivottaa jäsenikseen tervetulleeksi kaikki eläinten, ihmisten, kulttuurin ja yhteiskunnan välisistä suhteista kiinnostuneet tutkijat ja opiskelijat, lähestymistavasta tai tieteenalasta riippumatta. Jäseneksi voi liittyä lähettämällä viestin seuran jäsensihteerille: Riitta-Marja.Leinonen(at)oulu.fi. Jäsenmaksun suuruus on 20 euroa vuodessa.

Lisätietoja

YKES

YKES Puheenjohtaja Outi Ratamäki, puh. 050-3554241, sähköposti: outi.ratamaki(at)joensuu.fi

the New Zealand Centre for Human-Animal Studies

Society&Animals Forum

Animals and Society Institute, USA

H-Net – H- Animal discussion network