Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kokoontui 20.8. ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanollaan edellisen neuvottelukunnan päätettyä toimikautensa 2012. Kokouksessa todettiin, ettei eläinsuojelulain kokonaisuudistus tule valmistumaan aikataulussa, ja päätettiin ottaa kantaa lakivalmistelun lisäresurssien puolesta.

Kuva Tiina Reilas

Uuden neuvottelukunnan kokouksessa paikalla ollutta jäsenistöä

Vauhtia eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen pitäisi valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä, mutta tavoite tulee tuskin toteutumaan ajallaan. Ministeriön resurssit eivät riitä aikataulussa pysymiseen, maa- ja metsätalousministeriön edustajana neuvottelukunnassa toimiva eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb totesi. Ministeriön toivomus on, että sekä tuotantoeläinten että seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat osallistuisivat aktiivisesti eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun asiantuntijapanoksellaan. Kokoukseen ensimmäistä kertaa osallistunut uusi eläinsuojeluasiamies Sari Salminen ehdotti, että neuvottelukunta ottaisi kantaa siihen, että säädösvalmistelu tehdään riittävin resurssein ja laadukkaasti. Keskustelun päätteeksi neuvottelukunta päätti antaa eduskunnalle lausunnon eläinsuojelulain valmistelun vauhdittamiseksi. Eläinten etu on, että eläinsuojelulaki saadaan ajanmukaistettua mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Edellinen neuvottelukunta toivoi keskustelua talouden vaikutuksista tuotantoeläinten hyvinvointiin

Kokouksessa kuultiin myös edellisen kauden neuvottelukunnan terveisiä uudelle kokoonpanolle. Vanha neuvottelukunta oli toivonut, että uusi kokoonpano käsittelisi eläintuotannon talouden vaikutusta eläinten hyvinvointiin. Esimerkiksi tulisi pohtia, kuinka eläintuottajia voisi taloudellisesti kannustaa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Uuden neuvottelukunnan tulisi myös edelleen selkeyttää eläinten hyvinvoinnin määritelmää sekä osallistua kansallisen eläinten hyvinvointiraportin kokoamiseen. Lisäksi oli toivottu, että vähemmän tunnettujen ja lukumääräisesti vähäisempien tuotantoeläinten, kuten alpakoiden, laamojen, villisikojen ja strutsien, hyvinvointia pohdittaisiin, sekä keskusteltaisiin hevosen roolista tuotantoeläimenä. Ylipäätään toivottiin lisää keskustelua eläinten asemasta ja arvosta yhteiskunnassa.

Laajempaa näkyvyyttä luvassa neuvottelukunnan toiminnalle

Edellinen kokoonpano toivoi myös, että neuvottelukunnan kokouksissa esittämille mielipiteille saataisiin enemmän näkyvyyttä. Neuvottelukunnan kannanotoista ja pöytäkirjakirjauksista haluttiin kerrottavan aktiivisemmin ja laajemmin kansalaisille. Pöytäkirjoista löytyy hyvin perusteltuja mielipiteitä, joille soisi laajemman näkyvyyden. Uusi neuvottelukunta päätti, että maa- ja metsätalousministeriön tiedotusta käytetään jatkossa hyväksi enemmän. Kokouspöytäkirjat tulevat edelleen näkyville ministeriön sivuille, ja EHK jatkaa bloggaamista kokousten sisällöstä.

Neuvottelukunnan nykyiseen kokoonpanoon kuuluu 17 jäsentä varajäsenineen muun muassa ministeriöstä, Evirasta, tutkimuksesta, alkutuotannosta, teollisuudesta ja eläinsuojelujärjestöistä, mukana myös uusi eläinsuojeluasiamies. Jäsenillä on paljon käytännön kokemusta tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisestä mm. eläinlääkäripraktiikan ja valvontatyön kautta. Valtioneuvoston asetuksen mukaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä, tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi, antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä, tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa.