Eläinten hyvinvointikeskus/ Finnish centre for animal welfare

Vuonna 2008 tehtiin yhteensä 655 tuotantotilalla ns. EU-eläinsuojelutarkastus. Yhteensä tarkastettiin yli 700 000 eläinyksilön pito-olosuhteet. Kokonaisuudessaan laiminlyöntejä raportoitiin 22 prosentilla tiloista eli hieman enemmän kuin vuonna 2007, jolloin 19 prosenttia tiloista ei täyttänyt kaikilta osin eläinten hyvinvointivaatimuksia.Eläinsuojelulain mukaisia neuvoja annettiin 184 kertaa eli noin 28 prosentissa tarkastuksia. Vakavia laiminlyöntejä, joissa olisi pitänyt ryhtyä eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin, ei havaittu. Vasikoiden pito-olosuhteet olivat huolestuttavasti heikentyneet.

A so-called EU animal welfare inspection was in 2008 conducted in a total of 655 production farms. Advice based on the Animal Welfare Act was issued in 184 cases, or in ca. 28% of the inspections. No severe negligence calling for action under the Animal Welfare Act was found. The husbandry conditions of a total of more than 700000 animals were inspected. Violations were reported in a total of 22% of the farms, which is slightly more than in 2007, when 19% of the farms failed to fulfil animal welfare requirements in all respects.

Despite the minor increase in the total number of violations found in the inspections, the proportion of negligence decreased over the previous year for almost all the inspected individual species. Calves were an exception to this, with the number of violations rising 11% units over 2007, which contributed to the increase in the total percentage of violations. The problems that were found were to a large extent the same as in earlier years. With calves, violations related to the cleanness of the bedding, feed and drinking water have increased at an alarming rate. Read more…

Eläinsuojelulain mukaisia neuvoja annettiin 184 kertaa eli noin 28 prosentissa tarkastuksia. Vakavia laiminlyöntejä, joissa olisi pitänyt ryhtyä eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin, ei havaittu.  Kirjanpidon puuttuminen oli edellisten vuosien tapaan eräs yleisimmistä laiminlyönneistä kaikilla tarkastetuilla eläinlajeilla.

Vasikoiden pito-olosuhteet huonontuneet huolestuttavasti

Vasikkatiloilla tehtiin 387 tarkastusta, joissa noin 28 prosentissa todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vuonna 2007 laiminlyöntejä todettiin vain 17 prosentissa vasikkatiloista. Laiminlyöntien osuus kohosi takaisin vuoden 2006 tasolle. Vasikoiden olosuhteissa todetut ongelmat ovat pitkälti samoja kuin aiempinakin vuosina. Vasikkakarsinoiden  makuualusta, rehu sekä juomavesi olivat huolestuttavasti likaisempia kuin ennen. Liian pienet ryhmäkarsinat sekä yli 8 viikon ikäisten vasikoiden pito yksittäiskarsinoissa olivat edellisten vuosien tapaan yleisiä ongelmia.

Vasikoiden pito-olosuhteiden tarkistukset ja havaitut laiminlyönnit 2001-2008

Sikojen olosuhteet kohentuneet, mutta virikkeistä edelleen pulaa

Sikatiloja tarkastettiin 105 kpl. Sikatiloilla tarkastustulokset kohentuivat edelleen. Eläinsuojelusäädösten vastainen menettely väheni vuosien 2007 23:sta ja 2006 35 prosentista 15 prosenttiin. Sikatiloilla tyypillisiä laiminlyöntejä olivat koneellisen ilmastoinnin hälytysjärjestelmän puuttuminen ja virikkeiden vähäisyys.

Munivien kanojen pito-olosuhteet parantuneet

Kanaloita, joissa on yli 350 munivaa kanaa, tarkastettiin yhteensä 60 kpl, joista noin 7 %:ssa todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vuoteen 2007 verrattuna laiminlyöntien määrä väheni kymmenen prosenttiyksikköä. Munivilla kanoilla ei tyypillisesti ollut kynsien hiomavarusteita ja eräillä tiloilla kanojen tilavaatimukset eivät aina täyttyneet.

Turkiseläinten olosuhteet parantuneet huomattavasti, mutta ahtaus ja virikkeettömyys edelleen ongelmana

Tarkastetuista 92 turkistiloista 18 prosentissa todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin 29 prosenttia tiloista ei täyttänyt kaikilta osin lainsäädännön minimivaatimuksia. Turkistilojen ongelmakohdiksi osoittautuvat pureskelu- ja virikemateriaalin puuttuminen, tilavaatimusten alittuminen sekä joissain tapauksissa kettujen hyllyjen puuttuminen. Tilat eivät myöskään aina olleet pakovarmoja.

Ankka – ja hanhitilat ensi kertaa tarkastettavina

Ankka- ja hanhitiloja tarkastettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008. 11:stä tilasta kahdella havaittiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa.

Mitä ovat EU:n eläinsuojelutarkastukset?

EU:n jäsenvaltiot valvovat tuotantoeläinten suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista tarkastamalla vuosittain edustavan määrän tuotantotiloja. Vuonna 2008 määrättiin tarkastettaviksi noin 1,5 prosenttia vasikkatiloista, 3 prosenttia sikatiloista, 10 prosenttia munintakanaloista ja noin 7 prosenttia ankka- ja hanhitiloista sekä turkistarhoista. Näissä tarkastuksissa valvotaan yksityiskohtaisesti, onko tilalla noudatettu voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Mikäli tarkastuksissa havaitaan laiminlyöntejä, annetaan tuottajalle määräys korjata laiminlyönti ja tarpeen vaatiessa ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tarkastuksia tekevät kunnaneläinlääkärit lääninhallitusten määräyksestä.

Vasikka- ja sikatiloja on tarkastettu vuodesta 1998 lähtien, kanatiloja ja turkistarhoja vuodesta 2000 lähtien, ankka- ja hanhitiloja vuodesta 2008 sekä lampaita ja vuohia vuodesta 2009. EU-eläinsuojelutarkastuksia tehdään tulevaisuudessa myös muille tuotantoeläinlajeille.

Lisätietoja

Suomen eläinsuojelulainsäädäntö (MMM)

EU-eläinsuojelutarkastukset 2007

Jaostopäällikkö Taina Mikkonen, Evira p. 040 8308404

Virkaeläinlääkärit tekivät vuonna 2008 noin 3300 epäilyyn perustuvaa eläinsuojelutarkastusta. Näistä 41 prosentissa todettiin eläinten hyvinvointisäädösten laiminlyöntejä. Tulokset ovat lähes identtisiä vuoden 2007 tulosten kanssa.

Official veterinarians conducted 3300 animal welfare inspections due to suspected violations in 2008. Neglect of animal welfare regulations was found in 41% of the cases. The results of animal welfare inspections were almost identical with the results of 2007. Read more

Tarkastuksista hieman yli puolet kohdistui tuotantoeläimiin ja loput lemmikkieläimiin. Tarkastetuista tuotantoeläinkohteista 52 prosentille ja lemmikkieläinkohteista 30 prosentille annettiin määräys korjata eläinten olosuhteet määräajassa lain edellyttämälle vähimmäistasolle.

Vakavien laiminlyöntien kohteena oli useimmiten lemmikkieläin. Kaikenkaikkiaan vakavia laiminlyöntejä oli vajaassa 4 prosentissa epäilyn perusteella suoritetuista tuotantoeläintarkastuksista ja 15 prosentissa lemmikkieläimiin kohdistetuista tarkastuksista. Yksin pääkaupunkiseudulla paljastui viime vuonna yli 130 vakavaa laiminlyöntiä, joiden kohteena oli koiria, kissoja tai muita lemmikkejä, kuten lintuja, kaneja ja jyrsijöitä.

Vuonna 2008 raportoitiin lisäksi vajaat 300 kpl lääninhallitusten valtuuttamien eläinsuojeluvalvojien tekemää tarkastusta. Eläinsuojelutarkastuksia tekevät myös terveystarkastajat sekä poliisi, mutta vain pieni osa näiden viranomaisten yksinään tekemistä eläinsuojelutarkastuksista raportoidaan lääninhallituksiin.

Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus

Jos on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti, on eläinsuojeluviranomaisilla sekä eläinsuojeluvalvojilla oikeus tarkastukseen. Tarkastajalla on oikeus eläimen, sen pitopaikan tai kuljetusvälineen tarkastamiseen. Tarkastajalla on oikeus tarkastaa myös eläimelle tarkoitettu ruoka, juoma ja eläimen hoidossa käytetyt välineet ja laitteet.

Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain vastaisesti, tulee ottaa yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin, joilla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Lääneissä eläinten hyvinvoinnin valvonta kuuluu läänineläinlääkärin tehtäviin. Kunnissa eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Teurastamoissa lain noudattamisen valvonta kuuluu tarkastuseläinlääkäreille. Rajatarkastusasemilla lain valvonta on rajaeläinlääkärin tehtävä. Eläinkuljetuksia maanteillä valvoo poliisi.

Viranomaisten lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevät lääninhallitusten valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat. Eläinsuojeluvalvojat voivat tehdä tarkastuksia muualla paitsi kotirauhan piirissä. Kotirauhan piiriin kohdistuvassa tarkastuksessa eläinsuojeluvalvoja voi kuitenkin tarkastusoikeutensa rajoissa tarvittaessa avustaa viranomaista. Eläinsuojeluvalvoja voi tarkastuksen yhteydessä antaa eläimen omistajalle tai haltijalle neuvoja ja ohjeita, sen sijaan kieltoja ja määräyksiä voivat antaa vain viranomaiset.

Mikäli säädösten laiminlyöntejä havaitaan, annetaan eläimen omistajalle määräys korjata tilanne määräajassa. Tarvittaessa voidaan annettua päätöstä tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Eläinsuojelulain mukaan viranomaiset voivat myös tarkastuskäynnillä ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mikäli eläinsuojelulliset syyt niin vaativat.

Eläinsuojeluvalvontaa kehitetään entisestään

Epäilyn perusteella tehtävät eläinsuojelutarkastukset, otantaan perustuvat tarkastukset sekä erilaiset selvitykset muodostavat merkittävän osan eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinten hyvinvointia edistävästä toiminnasta.

Eläinten hyvinvointia edistetään tiedottamalla ja opastamalla eläinten omistajia eläinsuojelun vähimmäisvaatimuksista ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointia parantavista pito- ja toimintatavoista. Myös tänä vuonna perustettu Kansallinen eläinten hyvinvointikeskus osallistuu aktiivisesti tähän toimintaan.

Lisävirkoja valvontaan

Uudessa eläinlääkintähuoltolaissa on esitetty eläinten hyvinvoinnin ja täydentävien ehtojen valvontaan  15 uutta aluetason valvontaeläinlääkärin virkaa, jotka on tarkoitettu myös eläinsuojeluvalvonnan tukemiseen vaativissa eläinsuojelutapauksissa. Eläinlääkintähuoltopalveluiden ja viranomaisvalvonnan eriyttäminen yhdessä lisäresurssien kanssa tehostavat eläinsuojelun valvontaa ja parantavat valvonnan vaikuttavuutta.

Kehitteillä on myös käytännön eläinsuojelun valvontatyötä tukevia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat esimerkiksi virallisten eläinrekisterien tietojen hyödyntämisen valvonnassa.

Lisätietoja :

Suomen eläinsuojelulainsäädäntö

Eläinsuojeluvalvonta Suomessa

Evira: Jaostopäällikkö Taina Mikkonen, p. 020 772 4225, 040 8308404

Suomalaiset lemmikkieläimet syövät edelleen paljon kotiruokaa, mutta yhä useammin lemmikeille ostetaan valmisruokia. Pakkausmerkinnät ovat tärkeä osa lemmikkieläinten ruokien laatua ja turvallisuutta. Merkintöjen tulee olla saatavilla myös irtonaisena myytävien lemmikkieläinten ruokien yhteydessä.

Finnish pets eat still a lot of home-cooked food, however, owners are buying increasing amounts of industrial pet foods. The info in the package markings is important security for the pet food quality and pets´health. The package markings are regulated by the law, and adequate info should also be available  for the pet food solld as bulk goods.

Kauppojen hyllyillä on monipuolinen valikoima lemmikkieläinten ruokia, jotka valmistetaan pääasiassa jossakin muussa EU-maassa kuin Suomessa tai EU:n ulkopuolella. Pakkausmerkintöjä koskevat vaatimukset ovat EU-maissa samat ja ne koskevat myös EU:n ulkopuolella valmistettuja tuotteita. Merkintöjen kieli vaihtelee maan mukaan ja Suomessa pakkausmerkintöjen tulee olla suomen- ja ruotsinkielellä. Nettopaino tai -tilavuus on pakollinen merkintä, jonka avulla kuluttaja pystyy vertailemaan tuotteita ja arvioimaan rahoilleen saamaansa vastinetta. Lemmikkieläinten ruoka kuuluu rehulainsäädännön piiriin, ja siksi myös lemmikkien ruokiin liittyvä lainsäädäntö puhuu rehuista.

Oikea ruoka oikealle eläinlajille oikeaan aikaan

Pakkausmerkinnät kertovat, mille lemmikkieläinlajille ruoka on tarkoitettu ja minkä tyyppinen ruoka on kyseessä. Ruoka voi olla sellaisenaan käytettävä ja kaikki lemmikin päivittäisen ravinnontarpeen tyydyttävä täysrehu. Täydennysrehut puolestaan ovat jonkin ravintoaineen, kuten valkuaisen tai kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien suhteen muuta ruokintaa täydentäviä ruokia. Rehuaineita ovat mm. auringonkukansiemenet ja eläinperäiset makupalat, kuten paistetut siankorvat ja puruluut. Pakkauksessa on usein myös se tieto, mihin lemmikin elämänvaiheeseen ruoka on tarkoitettu. Mm. pennuille ja aikuisille on omat ruokansa, kuten myös aktiivisille ja vähän liikkuville lemmikeille. Käyttöohje on pakollinen tieto lemmikin ruoan pakkauksessa, ja se mm. kertoo ruoan annostussuosituksen.

Ei terveysvaikutteisia eläinruokia vaan erityisruokavalioita

Lemmikkieläinten ruoasta ei saa esittää väittämiä, jotka liittyvät sairauksien ehkäisyyn, hoitoon tai parantamiseen. Myöskään ei ole olemassa terveysvaikutteisia eli funktionaalisia lemmikkien ruokia eikä ravintolisiä.

Sen sijaan johonkin tiettyyn ravitsemukselliseen tarkoitukseen eli erityisruokavalioksi on tieteellisen tutkimusaineiston perusteella hyväksytty ruokia, kuten esim. erilaisten virtsakivien liuottaminen ja ylipainon vähentäminen kissoilla ja koirilla. Näiden ruokien pakkausmerkinnöissä kerrotaan ko. ravitsemuksellinen tarkoitus ja suositellaan pyytämään eläinlääkärin lausuntoa ennen käyttöä.

Kaikki lemmikkien ruokien pakkauksissa sekä mainonnassa ja markkinoinnissa esitetyt väittämät eivät kuitenkaan liity erityisruokavalioihin eikä niitä ole arvioitu tieteellisesti.

Ravintoaineet ja rehun lisäaineet

Ravintoainekoostumuksessa ilmoitetaan täysrehun sisältämien pääravintoaineiden eli valkuaisen, rasvan, kuidun ja epäorgaanisen aineksen (tuhka/hehkutusjäännös on kivennäisainetta) määrä. Kivennäisaineita sisältävän täydennysrehun pakkauksessa on ilmoitettava kalsiumin, natriumin ja fosforin määrät. Jos lemmikin ruokaan on lisätty rehun lisäaineiksi kuuluvia A- ja D-vitamiineja ja hivenaineita (mm. kupari, sinkki, seleeni), näkyvät niiden määrät ja yhdisteet niin ikään pakkauksessa. Sen sijaan  muista lisäaineista, kuten säilöntä-, aromi-, väri- ja happamuudenestoaineista, ei tarvitse ilmoittaa määrää tai nimeä, vaan pakkausmerkinnässä riittää tieto, että lemmikin ruoka sisältää EU:ssa hyväksyttyjä rehun lisäaineita. Jos kuitenkin jokin ravinto- tai valmistusaine mainitaan korostetusti pakkauksessa joko sanoin tai kuvin, tulee sen määrä aina ilmoittaa.

Ruoat on voitava jäljittää

Eränumero on pakollinen tieto lemmikin ruoan pakkausmerkinnöissä, koska ruokaan kohdistuvan laatuepäilyn tai todetun virheen vuoksi kyseinen erä on voitava jäljittää ja vetää pois myynnistä. Eränumerona voidaan käyttää jotakin numero- tai kirjainyhdistelmää, valmistus- tai pakkauspäivämäärää tai säilyvyystakuupäivämääriä.

Alkuperämaata ei ole pakollista ilmoittaa, mutta tuotteen merkinnöistä vastaavan tahon yhteystiedot ovat pakollisia. Yhteystiedot voivat olla jonkin toisen EU-maan yrityksen tietoja.

Lemmikin ruokakaan ei säily ikuisesti

Lemmikkieläinten ruoan valmistajan tai tuojan on annettava ruoalle säilyvyystakuu, joka tarkoittaa päiväystä, johon asti tuote asianmukaisesti varastoituna säilyttää ominaisuutensa. Lemmikin ruoan vähimmäissäilyvyys ilmoitetaan parasta ennen – tai käytettävä ennen – merkinnöillä. Vähimmäissäilyvyysaika voidaan ilmoittaa myös ajanjaksona valmistuspäivästä. Käytettävä ennen -merkintää käytetään mikrobiologisesti rajoitetusti säilyvälle ruoalle eikä tuotetta saa myydä tuon päivämäärän jälkeen.

Parasta ennen -päiväyksen jälkeen voi lemmikkien ruokaa myydä, jos sen käyttökelpoisuus on varmistettu. Valmistaja ei päivämäärän jälkeen enää kuitenkaan takaa esim. vitamiinien säilyvyyttä.

Mikäli lemmikkieläimille myydään elintarvikkeena vanhentuneita ruokia, joiden parasta ennen -päiväys on ohitettu, riittää elintarvikkeen tuoteseloste, kunhan käyttötarkoitus on muutettu sekä säilyvyys ja soveltuvuus eläinruokana on tarkistettu Entisiä elintarvikkeita lemmikkien ruuaksi myytäessä ne tulee merkitä selvästi, jotta kuluttaja tietää mitä ostaa. Käytettävä ennen -merkinnän umpeuduttua elintarviketta ei saa myydä lemmikkieläinten ruoaksi.

Lisätietoja valmistajalta tai markkinoijalta

Lemmikkieläinten ruokien valmistajat, tuojat ja markkinoijat vastaavat tuotteidensa laadusta ja turvallisuudesta sekä pakkausmerkinnöistä. Jos lemmikin ruoassa tai pakkausmerkinnöissä epäillään olevan jotakin ongelmaa, tulee ensisijaisesti kääntyä kaupan ja tuotteen valmistajan, tuojan tai markkinoijan puoleen. Myös Eviran rehujaostoon voi ottaa yhteyttä.

Lisää tietoa lemmikkieläinten ruokien pakkausmerkinnöistä löytyy Tuoreet kasvot, pakkausmerkinnät valokeilassa -kampanjan internetsivuilta.

Lisätietoja:

Evira: ylitarkastaja Tarja Root, p. 020 77 25221, 040 572 5397

Tuoreet kasvot, pakkausmerkinnät valokeila -kampanja, Evira

Suomen Eläinlääkäriliiton eläinten hyvinvointipalkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja sen saivat  siantuottajat Simo ja Anne Takku Punkalaitumelta. Liittoa haluaa kannustaa palkinnon myöntämisellä tuottajia, jotka huolehtivat erinomaisesti kasvattamiensa eläinten hyvinvoinnista.

A private pig farm was awarded a prize for their animal welfare friendly product system. The award was given by the Finnish veterinary society. The veterinary society aims at recognizing with this new award those producers that are taking especially good care of the welfare of their animals.

Palkitulla tuottajapariskunnalla on noin 80 emakon jalostussikala, jossa sikojen hyvinvointi oli keskeisessä asemassa jo sikalan suunnitteluvaiheessa. Sikalan rakenteet on mietitty myös isäntäväen kannalta vaivattomiksi ja muun muassa tilavat käytävät ja hyvä valaistus mahdollistavat sujuvan hoitotyön. Eläinten sairastavuus ja kuolleisuus ovat tilalla vähäisiä, minkä vuoksi myös lääkkeiden käyttö on hyvin vähäistä. Takun tilalla on myös korkean tason tautisuojaus, mikä on jalostussikalana toimittaessa välttämätöntä.

Emakoiden vapaa porsiminen ja runsas kuivikkeiden käyttö on mahdollista tuottavassakin sikalassa

Toisin kuin on yleisesti on Suomessa tapana, palkitussa sikalassa emakot porsivat ja ovat koko tiineysaikansa vapaina. Porsitusosaston karsinat ovat keskimääräistä suuremmat ja suunniteltu niin, että ne pysyvät siisteinä ja kuivina. Porsaille on helposti toteutettavilla ratkaisuilla turvattu vedottomat, kuivat ja lämpimät olosuhteet.

EU- säädösten mukaan pesänrakennusmateriaalia on järjestettävä porsituskarsinaan, mikäli siihen ei ole rakenteellista estettä. Tämä on myös Suomen säädöksenä.  Käytännössä yleensä lannanpoiston järjestäminen estää kuivikkeen käytön. Emakoilla on hormonaalisesti porsimisen yhteydessä laukeava pesänrakennustarve, jonka tyydyttymiseksi kuivikkeet ja liikkumismahdollisuus olisivat olennaisia. Mikäli emakko saa rakennettua pesää porsimisen yhteydessä, porsiminen myös nopeutuu.

On mahdollista antaa runsaasti olkia virikemateriaaliksi ja kuivikkeeksi myös tuottavassa sikalassa

Takkujen sikalassa kaikilla sioilla on myös runsaasti olkea virikemateriaalina sekä lisäksi myös kuivikkeena.

Siat viettäisivät luonnostaan suuren ajan vuorokaudestaan tonkimalla ja tutkimalla maata, sekä syömällä tongittuja löydöksiä. Sikalaolosuhteissa on sioille lain mukaan annettavaa syömäkelpoista virikemateriaalia, joka voi toimia myös kuivikkeena, mikäli sitä annetaan riittävästi.Virikkeet tyydyttävät sikojen tonkimisen tarvetta, jolloin riski yleiselle häiriökäyttäytymiselle, hännänpurennalle, pienenee. Mikäli porsailla ei ole tonkimismateriaalia pienestä pitäen, niiden fysiologiset stressihormonien vuorokausirytmit ovat epänormaaleja.

Virikemateriaalin sekä kuivikkeiden määrää, rajoittavat usein sikalan lannanpoistojärjestelmä sekä  rakolattian suuri osuus.  Kiinteät lattiat mahdollistavat sialle monin tavoin tärkeän kuivikkeiden käytön. Kiinteät lattiat lisäävät makuumukavuutta ja pienentävät ilmanlaatuongelmia, mikäli lannanpoisto-järjestelmässä tulee ongelmia.

On mahdollista rakentaa riittävän tilava ja toimiva pihatto

Palkitussa sikalassa tiineet ja tiineytettävät emakot ovat tilavassa pihatossa. Hyvin suunnitellussa ja tilavassa emakkopihatossa voidaan varmemmin tyydyttää emakon tarpeet kuin joutilashäkkejä käytettäessä.

Joutilashäkeistä ei ole säädöksiä EU-tasolla. Suomessa emakon saa laittaa neljäksi viikoksi sen edellisten porsaiden vieroituksen jälkeen joutilashäkkiin, ja tarvittaessa pidempään, ellei emakko tule tiineeksi ensi yrittämällä.Emakon tiiineysaika on vajaat 4kk.

Pihaton suunnittelussa oikeat tilaratkaisut ja rakenteet ovat kriittisiä tekijöitä. Jos pihatto on ahdas rakolattiapihatto ja ruokintahäkeissä on kiinteää lattiaa, emakot päätyvät viettämään aikaa ruokintahäkeissä, joita ei ole suunniteltu tähän tarkoitukseen.  Riittävä väistämistila ja rehusta kilpailun minimoiminen vähentävät emakkoryhmän sosiaalisia konflikteja ja mahdollistavat ryhmäkasvatuksen myös alkutiineyden keskenmenolle herkkänä aikana.

Ehdokkaita palkinnon saajaksi esittivät sikapraktiikkaa tekevät ja sikatalouteen perehtyneet eläinlääkärit eri puolilta Suomea. Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunta valmisteli lopullisen esityksen palkinnon saajaksi. Seuraava palkinto jaetaan Eläinlääkäripäivillä 2012.

Lisätietoja:

Kuuntele palkitun sikatilallisen mietteitä; YLE Tampere

Päivi Lahti, Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja, puh. 050 414 5758

Sikatilallinen Simo Takku, puh. 0400 747845.

Tanskalainen eläinoikeusjärjestö Anima julkaisi tänään videomateriaalia tanskalaisilta turkistarhoilta yhteistyössä Tanskan television ajankohtaisohjelman ja suuren tanskalaisen sanomalehden, Ekstrabladetin kanssa. Videoissa ja kuvissa näkyy  loukkaantuneita, sairastuneita ja stereotyyppisesti käyttäytyviä eläimiä. Turkistarhaajat yrittivät estää kuvamateriaalin julkaisun, mutta hävisivät oikeudessa

The Danish Anima published today secretly gained video and photos from the 34 fur farms in Danmark. The material shows several injured, sick and stereotypically behaving animals. The Danish large newspaper Ekstrablad published the news today, and the videos are shown in the Danish TV2 tonight. The fur farmers tried to prevent the publishing but failed.

Tänä iltana, 27.10., materiaali esitetään Tanskan television TV2-kanavalla ajankohtaisohjelmassa ”Operation X”. Anima kuvasi materiaalin Ekstrabladet-lehden toimittajan Miki Mistratin pyynnöstä.

Tanskan turkistarhaajat pyrkivät estämään ohjelman esittämisen oikeusteitse. Oikeuden päätös kuitenkin antoi ohjelmalle luvan julkistaa materiaalin. Turkistuottajien järjestö myös lupasi kuvaajien ilmiannosta 500 000 tanskan kruunun palkkion. Videolla eläinoikeusjärjestö Animan edustajat esiintyvät omilla kasvoillaan ja nimillään.

Turkistarhaukseen rajoituksia useassa EU maassa

Tanska kielsi kesällä kettutarhauksen, mutta siirtymäajat ovat pitkiä, enimmillään 15 vuotta. Minkkitarhaajana Tanska on edelleen maailman suurin. Viime vuonna maa tuotti maailmanmarkkinoille 14 miljoonaa minkinnahkaa. Tanskalainen sosiaalidemokraatteja edustava europarlamentaarikko Dan Jørgensen vaati eilen minkkitarhauksen kieltämistä EU:ssa.

Euroopassa tarhauksen ovat tähän mennessä kieltäneet jo Iso-Britannia, Irlanti, Itävalta, Bulgaria, Sveitsi ja Kroatia. Esimerkiksi Ruotsi on rajoittanut turkistarhausta voimakkaasti. Hollanti on kieltänyt kettujen ja chinchillojen tarhaamisen. Myöhemmin tänä vuonnan Hollannin senaatti päättää, kielletäänko minkkien tarhaus. Suomessa Animalia ajaa turkistarhauksen lopettamista.

Lisätietoja:

Tanskan Animan tiedottaja: Joh Vinding + 4561710738,  jv@anima.dk

Suomen Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. (09) 720 65 910, 050 384 5072

Materiaalikooste Ekstrabladet-lehden sivuilla

videomateriaali Animan  sivuilla

valokuvamateriaali Animan  sivuilla